0 tuotteet
0,00 €
Näin stressi vaikuttaa sinuun fyysisesti ja psyykkisesti
Miksi oikeastaan stressaannumme? Onko stressi aina negatiivista? Opi lisää stressistä ja sen vaikutuksista sekä kehoon että mieleen!
- Mitä on stressi?
- Miksi stressaannumme?
- Mitä kehossa tapahtuu stressin aikana?
- Positiivinen ja negatiivinen stressi
Pitkäaikainen stressi voi kuluttaa meitä sekä fyysisesti että henkisesti.
Mitä on stressi?
Moni meistä kokee arkielämän stressiä, jota syntyy usein silloin, kun meillä ei ole tarpeeksi aikaa, voimia tai kykyä käsitellä eri suunnista tulevaa painetta. Tämä voi tarkoittaa vaatimuksia vastata työelämän odotuksiin samalla pystyen antamaan aikaa ja rakkautta perheelle ja ystäville. Myös paineet ihmissuhteissa, työssä tai elämässä yleisesti voivat lisätä stressiä. Jos emme saa tarpeeksi lepoa, stressi voi muuttua jatkuvaksi, mikä voi vaikuttaa kehoon monella eri tavalla.
Pohjimmiltaan stressi on reaktio, joka on olemassa suojella meitä ja antaa ylimääräistä voimaa lyhyissä hetkissä, jotta voimme selviytyä eteemme tulevista haasteista ja vaatimuksista. Tilapäinen ja lyhytaikainen stressi voi antaa meille lisäenergiaa ja keskittymiskykyä, mikä voi auttaa meitä suoriutumaan paremmin lyhyellä aikavälillä. Jos kuitenkin emme saa tarvitsemaamme lepoa ja palautumista, stressi voi vaikuttaa meihin negatiivisesti sekä fyysisesti että psyykkiseseti.
Miksi stressaannumme?
Stressi syntyy, kun keho asettuu selviytymismoodiin suojellakseen meitä mahdollisilta uhilta. Nopeasti pakeneminen petoeläimiltä, kuivuutta, kylmää tai ravinnon puutetta oli osa esi-isiemme arkea. Silloin tarvittiin nopeaa ajattelua, keskittymiskykyä ja rohkeutta, ominaisuuksia, joita stressi voi edistää. Keho ei kuitenkaan aina erota, mikä on oikeasti vaarallista ja mikä ei. Esimerkiksi suuren yleisön edessä puhuminen tai äänen saaminen kuuluviin tärkeässä kokouksessa voi laukaista samat stressihormonit kuin taisteleminemme selviytymisestämme, vaikka tiedämme, että mitään vaarallista ei oikeasti tapahdukaan.
Mitä kehossa tapahtuu stressin aikana?
Kun olet stressaantunut, kehon stressihormonien, kuten kortisolin ja adrenaliinin, tasot nousevat. Sydämesi lyö nopeammin, hengityksesi kiihtyy ja lihakset jännittyvät. Äkillisessä tai pitkäaikaisessa stressitilanteessa keho priorisoi tärkeimmät toiminnot elossapysymisen kannalta ja menee niin sanottuun "taistele tai pakene" -tilaan, puolustusmoodiin, joka mahdollistaa joko pakenemisen tai taistelemisen. Tällöin sympaattinen hermosto aktivoituu täysillä ja keho menee maksimaaliseen valmiustilaan. Kun aivot kokevat, että ei ole mahdollista paeta tai taistella, ne voivat reagoida "leikkimällä kuollutta", mikä voi tehdä meistä passiivisempia ja ratkaisujen löytämisestä vaikeampaa ellei mahdotonta. Tässä tilassa voimme tuntea olomme väsyneeksi, masentuneeksi ja alakuloiseksi.
Positiivinen ja negatiivinen stressi
Stressaantuminen tilanteissa, jotka eivät oikeasti ole vaarallisia, kuten puhuminen suuren yleisön edessä, voi tuntua turhalta, mutta sillä on tarkoituksensa. Tällaisissa tilanteissa stressi voi antaa meille lisäenergiaa ja keskittymiskykyä. Se voi myös auttaa meitä suoriutumaan paremmin kiireen keskellä. Tällaista stressiä kutsutaan usein positiiviseksi stressiksi, ja se on paitsi hyväksi meille pieninä annoksina, myös välttämätöntä: se rohkaisee meitä kohtaamaan haasteet ja auttaa meitä saavuttamaan tavoitteemme.
Tilapäinen stressi on normaalia, mutta jos keho jää jatkuvaan hälytystilaan, se vähentää suoritustamme ja kykyämme hallita elämää. Silloin positiivinen stressi muuttuu negatiiviseksi, ja keho voi alkaa sulkea pois toimintoja, jotka eivät ole elintärkeitä selviytymisen kannalta, kuten immuunijärjestelmän toiminta, lisääntyminen ja aineenvaihdunta. Tämä voi esimerkiksi vaikuttaa kuukautiskiertoon, vatsan ja suoliston terveyteen ja tehdä meistä alttiimpia sairauksille.
Lue lisää immuunijärjestelmästä ja pidä huolta vatsan tasapainosta.
Jos stressi jatkuu pitkään, kortisolitasot voivat nousta. Tämä voi johtaa oireisiin kuten aivosumuun ja keskittymisvaikeuksiin. Muita oireita voivat olla esimerkiksi, että tunnemme itsemme tavallista ärtyisämmiksi ja huolestuneemmiksi. Pahimmassa tapauksessa stressi voi johtaa uupumukseen ja masennukseen, mikä voi vaikuttaa elämään pitkälle eteenpäin. Artikkelissamme Näin rauhoitat hermostoa kortisolidetoxilla saat vinkkejä miten voit laskea kortisolia rauhoittaaksesi hermostoasi.
Tasapainon löytäminen levon ja suorittamisen välillä, tasapainon, joka antaa sekä kehon että mielen levätä välillä, auttaa pitämään elämämme positiivisen stressin rajoissa. Jatkuvasta valmiustilasta tai negatiivisesta stressistä irtautuminen ei ole helppoa. Silloin tarvitsemme eri välineitä auttamaan stressin hallinnassa, tai mahdollisesti yhteydenoton terveydenhuoltoon saadaksemme apua.
Lue lisää stressiin ja stressioireisiin liittyviä artikkeleita:
Huoli, stressi ja univaikeudet
Näin stressi vaikuttaa aivoihimme
Ruokavalio sinulle, joka kärsit IBS:stä
Näin pidät huolta aivoistasi
Mitä on hormonaalinen epätasapaino?
