Longevity - kaikki eliniästä ja terveydestä

Miksi jotkut ihmiset elävät pidempään ja terveellisemmin? Tähän kysymykseen pyrkii Longevity-tutkimus löytämään vastauksen ja aihe on alkanut kiinnostaa yhä enemmän viime vuosina. Alun perin termi liittyi ensisijaisesti pitkään elinikään, mutta nyt painopiste on siirtynyt myös elämänlaatuun. Joten otetaan selvää, mitä sinun tulisi tehdä pysyäksesi terveenä mahdollisimman pitkään?

• Mitä tarkoittaa longevity?
• Mitä tarkoittaa biologinen ikä?
• Longevity-liike
• Longevity-strategiat – pitkän iän salaisuudet
• Terveys elämän eri vaiheissa
• Mikä tekee longevitystä kiinnostavan?

Longevity tarkoittaa mahdollisimman terveenä elämistä, tavoitteena, että keho ikääntyy hitaammin kronologiseen ikääntymiseen verrattuna.

Mitä tarkoittaa longevity?

Longevity pyrkii ymmärtämään tutkimuksen kautta, mikä vaikuttaa ikääntymiseemme. Suomeksi termi voidaan kääntää "elinajan pituudeksi", mutta viime vuosina longeviteetti on alkanut keskittymään pelkän elinajanodotteen sijaan enemmän terveyteen ja elämänlaatuun. Moderni teknologia antaa tutkijoille, yrittäjille ja asiantuntijoille mahdollisuuden mitata biologisia mekanismeja ikääntymisen taustalla ja tarkastella biomarkkereita ja veriarvoja, joiden avulla ymmärretään paremmin kehoa, ehkäistään sairauksia ja hidastetaan osittain ikääntymistä. Monille longevity tarkoittaa kokonaisvaltaista näkökulmaa terveyteen, johon sisältyvät ravinto, liikunta, uni ja stressinhallinta.

Mitä tarkoittaa biologinen ikä?

Puhuttaessa longevitysta törmää usein termiin biologinen ikä. Biologista ikää voidaan pitää geenien, ympäristön ja elämäntapojen yhdistelmänä. Biologinen ikä ei välttämättä vastaa henkilön todellista ikää, vaan se voidaan nähdä terveyden mittarina, jolla voidaan mitata kuinka terve henkilö on. Tarkkaa biologista ikää ei voida määrittää, sillä eri elimet vanhenevat eri tahtiin – esimerkiksi keski-ikäisten naisten rinnat ikääntyvät usein nopeammin kuin muut kehon osat, mikä on yksi syy rintasyövän yleisyyteen (1).

Biologista ikää mitattaessa tarkastellaan biomarkkereita, kuten verensokeria, verenpainetta, kognitiivista kykyä, hapenottokykyä, keuhkojen toimintaa ja painoindeksiä. Korkea biologinen ikä suhteessa kronologiseen ikään näyttää lisäävän riskiä sairastua sairauksiin, kuten aivohalvaukseen ja dementiaan. Tämä tarkoittaa, että jos olet 60-vuotias ja biologinen ikäsi on 65 vuotta, sinulla on suurempi riski sairastua kuin jos olisit 60-vuotias ja biologinen ikäsi olisi 60 vuotta.

Toinen tutkittava tekijä on niin sanottu epigeneettinen ikääntyminen. Se liittyy geenien vaikutukseen riippumatta DNA:sta. Vaikka geneettinen perimämme on kiinteä, epigenetiikka vaikuttaa siihen, kuinka aktiivisia geenimme ovat, riippuen ympäristöstä, elämäntavoista ja tottumuksista, mikä taas voi vaikuttaa ikääntymiseen. Uskotaan, että 25 % terveydestä on geenien määrittämää, ja loput riippuvat suuresti siitä, kuinka hyvin huolehdimme itsestämme ja kehoistamme (2).

Longevity-liike

Eturivin henkilöiden, kuten teknologiavaikuttaja Bryan Johnsonin, myötä longevity on saanut suuren huomion. Bryan Johnson on yksi niistä, jotka ovat päättäneet omistautua kokonaan longevitylle ja noudattaa tiukkaa aikataulua erilaisten enemmän tai vähemmän äärimmäisten menetelmien suhteen – kuten saamaan plasmaa pojaltaan, nauttimalla useita satoja ravintolisiä päivässä ja pistämällä itseensä aineita, joiden tarkoituksena on vaikuttaa hänen DNA:han. Hän itse väittää, että hän vanhenee alle yhden vuodenkahdentoista kuukauden aikana ja että hänen biologinen ikänsä on paljon alhaisempi kuin hänen kronologinen ikänsä. Hän on käynnistänyt liikkeen "Don't die", jonka ideologiana on elää ikuisesti ja pyrkiä saavuttamaan ikuinen elämä onnistumalla lopulta ikääntymään taaksepäin. Tavoitteena on pidentää terveitä vuosia ja tieteen avulla saada kehon elimet ikääntymään eri tahtiin kronologisen iän kanssa.

Longevity-strategiat – pitkän iän salaisuudet

Joten miten tulisi elää optimoidakseen terveyden ja elinajan? Tämä voi kuulostaa itsestään selvältä joillekin, mutta tutkimuksen mukaan nämä tekijät painavat eniten terveyden tavoittelussa.

Terveellinen ruokavalio – Se, mitä syömme, vaikuttaa suoraan hyvinvointiimme ja soluihimme. Ruoka antaa energiaa ja vaikuttaa immuunisoluihin, jotka puolustavat kehoamme ulkoisilta ja sisäisiltä uhilta ja auttavat korjaamaan vahingoittuneita soluja. Ruokavalio, joka sisältää paljon sokeria, rasvaa ja prosessoitua ruokaa, voi tehdä soluista haavoittuvaisempia, mikä voi lisätä sairauksien, kuten diabeteksen, syövän ja sydän- ja verisuonitautien riskiä. Kasvisruokavalio on longevityn mukaan hyvä valinta niille, jotka haluavat elää pitkään ja terveellisesti. Hedelmät, vihannekset, täysjyvä ja vähärasvaiset proteiinit ovat hyviä energiankulutuksen ja ravinnon lähteitä.

Fyysinen aktiivisuus – Säännöllinen liikunta vahvistaa lihaksia, luita ja sydäntä, ja useat tutkimukset ovat osoittaneet, että se vaikuttaa eliniän pituuteen sen kehoon vaikuttavien myönteisten ominaisuuksien ansiosta. Fyysinen aktiivisuus vahvistaa sydäntä ja keuhkoja, parantaa verisuoniterveyttä ja tasapainoa sekä auttaa ylläpitämään terveellistä painoa. Korkea hapenottokyky ja lihasvoima (3) ovat kaksi selkeintä pitkään ikään liittyvää tekijää. Fyysisen aktiivisuuden avulla voidaan vähentää sydänkohtauksen, aivohalvauksen, diabeteksen ja muiden sairauksien riskiä sekä myös parantaa unen laatua ja mielialaa. Aktiviteetit kuten kävely, pyöräily ja voimaharjoittelu voivat vähentää sairauksien riskiä ja parantaa kognitiivista toimintaa.

Tupakan ja alkoholin välttäminen – Tupakoinnin ja alkoholin välttäminen voi vähentää monien sairauksien ja ennenaikaisen kuoleman riskiä. Tupakoinnilla on suora yhteys syöpään ja sydänsairauksiin, kun taas liiallinen alkoholin käyttö voi johtaa maksavaurioihin ja mielenterveysongelmiin.

Hyvä unenlaatu – Unen aikana keho korjautuu ja aivot prosessoivat päivän kokemukset. Yleensä suositellaan 7-9 tunnin laadukasta unta yössä optimaalisen palautumisen ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi.

Vähemmän stressiä – Pitkäkestoisella stressillä voi olla negatiivisia vaikutuksia kehoon. Se voi heikentää vastustuskykyä ja lisätä sairauksien riskiä. Meditaatiolla, hengitysharjoituksilla ja kevyellä liikunnalla voidaan alentaa stressitasoja ja edistää rauhallisuutta ja tasapainoa elämässä.

Sosiaaliset suhteet – Rikas sosiaalinen elämä ja vahvat sosiaaliset verkostot voivat parantaa henkistä hyvinvointia ja liitetään usein pidempään elinikään ja parempaan elämänlaatuun. Sosiaalinen eristäytyminen voi vaikuttaa henkiseen terveyteen negatiivisesti, joten sosiaalisten tilaisuuksien priorisointi ja suhteiden hoitaminen voi olla arvokasta pitkällä aikavälillä.

Aivojen stimulointi – Aivot nauttivat haasteista. Uusien taitojen oppiminen voi parantaa kognitiivista toimintakykyä ja suojata muun muassa dementialta.

Terveys elämän eri vaiheissa

Kehon muuttuessa elämän varrella, on eri tekijöillä oma erityinen merkityksensä eri ikävaiheissa. Tutkimukset ovat indentifioineet joitakin ikääntymisen kannalta tärkeitä näkökohtia, mutta ei ole olemassa yhtä yleispätevää ratkaisua, joka toimisi kaikille. Genetiikka ja yksilölliset olosuhteet vaikuttavat terveyteemme. Parasta on luoda terveellinen perusta ja tunnustella, mikä sopii juuri sinulle parhaiten. Fyysinen, henkinen ja emotionaalinen hyvinvointi vaikuttavat yhdessä sekä elinikään että elämänlaatuun.

20-30-vuotiaat

Tässä iässä luodaan perusta terveydelle pitkällä tähtäimellä. Liikunta, uni ja hyvät ruokailutottumukset ovat tärkeitä vahvan kehon saavuttamiseksi ja terveellisten tapojen omaksumiseksi. Keho toipuu nopeasti stressistä, unenpuutteesta ja epäterveellisistä tavoista, ja tässä iässä on yleistä nukkua vähemmän, juoda enemmän alkoholia ja noudattaa huonoja ruokailutottumuksia. Tämä on hyvä ikä rakentaa terveellisiä tapoja ja keskittyä kestävyysharjoitteluun, joka vahvistaa sekä sydäntä ja immuunijärjestelmää.

30-40-vuotiaat

30- ja 40-vuotiaana stressinhallintaan ja hormonitasapainoon keskittyminen muuttuu yhä kriittisemmäksi. Elämä on usein intensiivistä uran ja perhe-elämän vuoksi, mikä voi johtaa krooniseen stressiin. Tutkimukset osoittavat, että pitkäaikainen stressi voi nopeuttaa solujen ikääntymistä, mikä tekee stressinhallinnasta erityisen tärkeää. Migreeni, masennus tai muut vastaavat ongelmat voivat ilmetä tässä ikävaiheessa.

Meditaation, tietoisuuden ja säännöllisen liikunnan sisällyttäminen päivärutiineihin voi vähentää tehokkaasti stressiä. Varaa vähintään 10-15 minuuttia päivässä mindfullnessille, meditaatiolle tai syvähengitykselle. Stressin hallinnan avulla voit laskea stressihormonien tasoa ja parantaa sekä henkistä että fyysistä terveyttä.

Ravitsemustilan seuranta, erityisesti raudan ja D-vitamiinin osalta, on tärkeää energiatason ja immuunijärjestelmän kannalta. Tulehdusta vähentävä anti-inflammatorinen ruokavalio, joka sisältää vähemmän puhdistettua sokeria, valkoista jauhoa ja prosessoitua ruokaa, voi vähentää lievää tulehdusta.

40-50-vuotiaat

Nyt on aika vahvistaa entisestään olemassa olevia liikuntatottumuksia ja terveellistä ruokavaliota. Säännöllinen kestävyys- ja voimaharjoittelu on ratkaisevaa lihasmassan ja metabolian säilyttämiseksi. On hyvä pyrkiä vähintään kahteen voimatreeniin viikossa lihasvoiman ja luuston terveyden ylläpitämiseksi. Keskity suurimpiin lihasryhmiin, kuten jalkoihin, selkään ja keskivartaloon, parhaan tuloksen saamiseksi.

Jatka myös stressinhallinnan priorisointia hormonitasapainon ja vahvan immuunijärjestelmän ylläpitämiseksi.

Uni on edelleen tärkeää. Yritä päästä ulos päivänvaloon tunnin kuluttua heräämisestä, jotta kehosi vuorokausirytmi tasoittuu. Vältä raskasta ruokaa ja alkoholia illalla parantaaksesi unen laatua. 1-2 syvää unisykliä yössä parantaa palautumista ja antaa enemmän energiaa seuraavalle päivälle. Aamun valoisuus ja illan pimeys voivat edistää parempaa melatoniinituotantoa ja syvempää unta.

40-50-vuotiaiden olisi tärkeää seurata riskitekijöitä, kuten verenpainetta, kolesteroliarvoja, verensokeria ja tulehdustasoja. Nämä voivat antaa varoittaa varhaisessa vaiheessa lisääntyneestä sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen riskistä.

50+

50 ikävuoden jälkeen on tärkeää keskittyä lihasvoiman ylläpitämiseen ja luiden vahvistamiseen. Iän myötä lihasmassa vähenee, mikä voi johtaa liikkuvuuden ja elämänlaadun heikentymiseen. Säännöllinen liikunta ja tasainen proteiinin saanti auttavat ehkäisemään lihasmassan vähenemistä. Vitamiinit ja kivennäisaineet, kuten D-vitamiini, magnesium ja kalsium, voivat edistää normaalin luuston, immuunijärjestelmän toiminnan ja terveen aineenvaihdunnan ylläpitoa. Sosiaaliset kontaktit voivat vähentyä ikääntyessä, mutta ystävyys- ja perhesuhteiden suhteiden ylläpito voi vähentää stressiä ja olla hyödyllistä terveydelle.

Mikä tekee longevitystä kiinnostavan?

Ikääntymisen ehkäiseminen ja elämän loppuvaiheen lykkääminen ovat luonnollisia inhimillisiä pyrkimyksiä. Nykyään tekniikka ja data mahdollistavat uppoutumisen syvemmin prosesseihin, jotka sääntelevät kehon vanhenemistahtia. Ymmärtämällä ikääntymisen prosesseja voimme löytää strategioita, jotka puolestaan voivat hidastaa joitain ikääntymisen osa-alueita. Se voi olla merkittävä avaintekijä ymmärtämään, miksi sairastumme tiettyihin sairauksiin, jotta voisimme tulevaisuudessa välttää ja ehkäistä niitä. Jotkut väittävät, että olemme lähellä longevity-läpimurtoa, ja että voimme pian elää ilman kuolemaa. Mitä mieltä sinä olet?

Lähteet:

1. Karolinska Institutet. 2024. How old are you - really? (Haettu: 2025-10-22)
2. Lisa Catanese, ELS, Health Writer. 2024. Longevity: Lifestyle strategies for living a healthy, long life. (Haettu: 2025-10-22)
3. Ran Li, Jin Xia 1, X I Zhang, Wambui Grace Gathirua-Mwangi, Jianjun Guo, Yufeng Li, Steve McKenzie, Yiqing Song. 2018. Associations of Muscle Mass and Strength with All-Cause Mortality among US Older Adults.(Haettu: 2025-10-22)