Näin immuunijärjestelmämme toimii

Kehon puolustus ei-toivottuja aineita vastaan tunnetaan immuunijärjestelmänä, immuunipuolustuksna tai vastustuskykynä. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten immuunijärjestelmä toimii ja onko sitä mahdollista vahvistaa. Opi enemmän kehon uskomattomasta puolustusmekanismista!

• Mikä on immuunijärjestelmä
• Immuunijärjestelmän rakenne
• Miten immuunijärjestelmä toimii?
• Mitä tarkoittaa, että immuunijärjestelmä on hyvä tai huono?
• Mikä voi vaikuttaa immuunijärjestelmään?
• Miten immuunijärjestelmää voi vahvistaa?

Immuunijärjestelmä on aina kehossa aktiivisena ja toimii taistellakseen vieraita haitallisia aineita vastaan.

Mikä on immuunijärjestelmä?

Immuunijärjestelmä, eli kehon puolustusjärjestelmä, on monimutkainen järjestelmä, joka suojaa kehoamme haitallisilta vierailta aineilta. Stressi, huono ruokavalio, univaje ja liian vähäinen liikunta ovat esimerkkejä tekijöistä, jotka voivat heikentää luonnollista puolustusmekanismiamme (1). Oppimalla lisää immuunijärjestelmän tukemisesta ja vahvistamisesta, voimme parantaa suojaamme sairauksia vastaan ja ylläpitää hyvää terveyttä. Tässä artikkelissa tutkimme immuunijärjestelmän eri osia, niiden yhteistyötä ja kuinka voit tehostaa niiden toimintaa.

Immuunijärjestelmän rakenne

Kehon puolustus voidaan jakaa kahteen osaan: ulkoiseen ja sisäiseen puolustukseen (2). Ulkoinen puolustus sisältää esimerkiksi ihon ja limakalvot kuten nenän ja henkitorven. Kyyneleet, sylki ja mahaneste ovat lisäkomponentteja, jotka toimivat fyysisinä esteinä haitallisille organismeille suojaavien ja antibakteeristen ominaisuuksiensa ansiosta.

Kun ulkoinen puolustus ei riitä, aktivoituu sisäinen puolustus: immuunijärjestelmä. Tämä järjestelmä koostuu eri tyyppisistä valkosoluista, jotka ovat erikoistuneet tunnistamaan ja neutralisoimaan vieraita aineita. Muita solutyyppejä, kuten epiteelisolutkeuhkoissa, suolistossa ja muissa kudoksissa, auttavat hälyttämään vaaratilanteita ja kutsumaan lisävoimia tarvittaessa.

Verellä on merkittävä rooli valkosolujen kuljettamisessa ympäri kehoa. Imuneste, eli lymfa, kuljettaa myös näitä soluja ja suodattuu imusolmukkeiden kautta, jotka toimivat suodatusasemina tunnistaen ja reagoiden vieraisiin aineisiin.

Elimet kuten perna ja kateenkorva (lat. Thymus) ovat myös tärkeitä, sillä ne osallistuvat immuunisolujen kypsymiseen ja toimintaan. Nämä osatekijät muodostavat yhdessä monimutkaisen verkoston, joka puolustaa kehoa infektioilta ja auttaa pysymään terveenä.

Miten immuunijärjestelmä toimii?

Immuunijärjestelmä on aktiivinen jo syntymästä alkaen, mutta sitä voi kuvailla aluksi harjaantumattomaksi, koska se ei ole vielä kohdannut bakteereja tai viruksia. Alussa lapsi saa suojaa äidiltä peräisin olevilta vasta-aineilta sekä istukan että rintamaidon kautta. Ajan myötä lapsen on itse kehitettävä vasta-aineita, mitä tapahtuu sen altistuessa erilaisille mikro-organismeille.

Ensimmäisellä kerralla, kun keho kohtaa uuden aineen, kestää aikaa tuottaa riittävästi vasta-aineita. Seuraavalla altistuskerralla prosessi nopeutuu, koska immuunijärjestelmässä on muistisolut, jotka "muistavat" aineen ja voivat nopeasti tuottaa uusia vasta-aineita. Tämä toiminto luo immuniteetin tietyille sairauksille, kuten tuhkarokolle tai hinkuyskälle. Rokotukset perustuvat tähän periaatteeseen. Kun kehoon tuodaan heikennetty tai inaktivoitu virus, rokote stimuloi immuunijärjestelmää muodostamaan muistisoluja aiheuttamatta tautia. Tämä valmistaa ja mahdollistaa kehon käsittelemään infektioita nopeasti, jos se altistuu niille myöhemmin. Voidaan sanoa, että immuunijärjestelmää rakennetaan.

Mitä tarkoittaa, että immuunijärjestelmä on hyvä tai huono?

Kun kehon luonnollinen puolustus ei toimi optimaalisesti, puhutaan heikentyneestä immuunijärjestelmästä. Tämä voi johtaa lisääntyneeseen altistuneisuuteen infektioille ja suurempaan riskiin sairastua autoimmuunisairauksiin, joissa immuunijärjestelmä hyökkää virheellisesti kehon omia soluja vastaan, kuten multippeliskleroosissa (MS) tai reumassa. Lisäksi infektioiden torjunta voi olla vaikeampaa, kun niitä ilmenee.

Vahvistamalla immuunijärjestelmää ja auttamalla kehoa terveellisillä elämäntavoilla, kuten tasapainoisella ruokavaliolla, säännöllisellä liikunnalla, riittävällä unella ja stressinhallinnalla, voi vähentää infektioiden ja muiden siihen liittyvien sairauksien riskiä.

Mikä voi vaikuttaa immuunijärjestelmään?

Vaikka ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että tietyt elintarvikkeet voisivat vahvistaa kaikkien immuunijärjestelmää (3), elämäntapamme vaikuttaa voimakkaasti siihen. Useat tekijät ovat tunnettuja negatiivisista vaikutuksistaan immuunijärjestelmään.

Tupakointi vaikuttaa merkittävästi immuunijärjestelmään negatiivisesti. Lundin yliopiston (Ruotsi) tutkimus (4) osoitti, että tupakoijilla on enemmän T-soluja, jotka voivat estää adaptiivista immuunijärjestelmää, mikä johtaa lisääntyneeseen infektioherkkyyteen, heikentyneeseen verenkiertoon, alentuneeseen keuhkotoimintaan ja vähentyneeseen hapensaantiin kehossa.

Alkoholi vaikuttaa myös immuunijärjestelmään negatiivisesti, vaikka pienissä määrin. Se voi heikentää kehon puolustuskykyä viruksia ja bakteereja vastaan, lisätä korkean verenpaineen riskiä, heikentää yskänrefleksejä, jotka auttavat poistamaan bakteereja ja viruksia, ja jatkuvan käytön myötä lisätä riskiä keuhkokuumeelle. Riski kasvaa kulutuksen lisääntyessä.

Stressi vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiimme. Kun koemme stressiä, käynnistyy useita fysiologisia reaktioita. Muun muassa kortisolia, hormonia, joka lyhyellä aikavälillä voi torjua tulehdusta, mutta pitkäaikaisessa stressissä kohonneet kortisolipitoisuudet voivat heikentää immuunijärjestelmää ja lisätä alttiutta infektioille.

Iän vaikutus immuunijärjestelmään

Iän myötä immuunijärjestelmässä tapahtuu luonnollisia muutoksia, joita kutsutaan immunosenescensiksi. Tämä tarkoittaa heikentynyttä kykyä torjua infektioita ja reagoida rokotuksiin, mikä tekee vanhemmat ihmiset alttiimmiksi infektioille ja sairauksille. Ravitseva ruokavalio, säännöllinen liikunta ja sosiaalinen kanssakäyminen voivat auttaa ylläpitämään tervettä immuunijärjestelmää myös vanhemmalla iällä.

Miten immuunijärjestelmää voi vahvistaa?

Terveelliset elämäntavat voivat monin tavoin vahvistaa immuunijärjestelmää. Tässä muutama vinkki terveellisempään arkeen:

Hyvät ruokailutottumukset – Monipuolinen ja ravinteikas ruokavalio on ratkaisevassa roolissa toimivalle immuunijärjestelmälle. Keskity syömään runsaasti vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyvätuotteita, jotka antavat keholle tarvittavat vitamiinit, mineraalit, kuidut ja antioksidantit. C-vitamiini, jota on sitrushedelmissä ja paprikoissa, voi lisätä valkosolujen tuotantoa. D-vitamiini, jota saamme pääasiassa auringon säteistä, on myös välttämätön immuunitasapainolle ja auttaa säätelemään immuunijärjestelmää. Meillä Pohjoismaissa voi olla tarpeen ottaa D-vitamiinia ravintolisänä talvikaudella, kun emme saa riittävästi aurinkoa (5). Probiootit, joita löytyy elintarvikkeista kuten jogurtti, kimchi ja hapankaali, koostuvat hyödyllisistä bakteereista, jotka edistävät tervettä suolistoflooraa. Terve suolistofloora on ratkaisevan tärkeä vahvalle immuunijärjestelmälle, sillä suuri osa immuunisoluista sijaitsee suolistossa. Prebioottisten kuitujen, joita löytyy muun muassa sipulista, valkosipulista ja banaaneista, nauttiminen auttaa myös hyvien bakteerien kukoistusta. Sisällyttämällä monipuoliseen ruokavalioon oikeilla vitamiineja ja probiootteja voimme vahvistaa immuunijärjestelmäämme ja parantaa yleistä terveyttämme.

Fyysinen aktiivisuus ja liikunta – Säännöllinen liikunta vahvistaa immuunijärjestelmää ja on hyödyksi monin tavoin. Fyysinen aktiivisuus vähentää muun muassa kehon tulehdusta, ja sekä voimaharjoittelu että kestävyystreeni parantavat hyvinvointia. Fyysinen aktiivisuus vähentää myös sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen, tiettyjen syöpätyyppien ja mielenterveysongelmien riskiä. Jo arkiliikunta riittää tekemään hyvää keholle. Kävely, portaiden käveleminen tai pyöräily voi auttaa vahvistamaan immuunijärjestelmää ja ylläpitämään sitä.

Uni – Uni on yksi tärkeimmistä tekijöistä vahvan immuunijärjestelmän ylläpitämiseksi. Syvän unen aikana tapahtuu tärkeitä palautumisprosesseja, jotka edistävät immuunijärjestelmän toimintaa. Unen puute voi johtaa sytokiinien, infektioita ja tulehduksia torjuvien aineiden, tuotannon vähenemiseen. Hyvä yöuni, noin 7-9 tuntia yössä aikuisille, voi vähentää sairastumisriskiä ja nopeuttaa toipumista infektioista. Rentoutusharjoitukset ja tietoisuustekniikat voivat olla hyviä tapoja rauhoittua ja parantaa unenlaatua.

Hygienia – Flunssakautena hyvä hygienia on tärkeää. Pese kätesi huolellisesti ja aivasta kyynärtaipeeseen virusten leviämisen vähentämiseksi.

Lähteet:

1. 1177. Kuinka voit vahvistaa immuunijärjestelmääsi.2020.(Viitattu: 18.8.2025)
2. 1177. Näin immuunijärjestelmä toimii. 2020.(Viitattu: 18.8.2025)
3. Riksförbundet HjärtLung. Voiko immuunijärjestelmää tukea? 2021. (Viitattu: 18.8.2025)
4. Lundin Yliopisto. Tämä vaikuttaa immuunijärjestelmäämme eniten. 2018. (Viitattu: 18.8.2025)
5. Ruokavirasto. D-vitamiini. 2023. (Viitattu: 18.8.2025)